Biovaaka tukee koulun ja ruokapalvelun yhteistyötä
Kouluruokailu on tärkeä hetki koululaisten päivässä. Kouluruokailuun kuuluu maittavan ruoan lisäksi ruokakasvatuksellisia näkökulmia, kuten uusien makujen maistamista ja totuttelua sekä ruokailutapojen ja yhdessä ruokailun opettelua. Positiivisella ja konkreettisella tavalla ohjaten opetellaan ruokailutilanteita, kuten ruoan annostelua. Santsata saa aina, mutta turhaa annostelua pyritään välttämään. Tämän vuoksi lapset saavat nykyään pitkälti annostella itse. Ruokahävikin esille tuominen osana ruokakasvatusta tukee kestävää kehitystä tukevaa elinikäistä oppimista. Kun ruokahävikki tuodaan esille kouluissa mukavalla ja ymmärrettävällä tavalla, oppilaat ovat kiinnostuneet aiheesta.
Oppilaat odottivat vaakaa innokkaasti, ja se onkin ollut erittäin pidetty ja hyvä tapa pitää ruokahävikki mukana arjessa joka päivä.
Biovaaka tarjoaa ratkaisuja ruokahävikin seurantaan ja vähentämiseen ammattikeittiöille. Yksi näistä palveluista on astianpalautuspisteelle sijoitettava vaaka, joka näyttää ruokailijalle, paljonko ruokaa meni roskiin, ja samalla hymynaama kertoo, kuinka hyvin meni.
Kun ruokahävikki tuodaan esille mukavalla ja ymmärrettävällä tavalla, koululaiset ovat kiinnostuneet aiheesta ja ymmärtävät oman toiminnan vaikutukset. Samalla biovaa’alla voidaan seurata myös muita hävikkilähteitä, kuten linjastolta syntyvää hävikkiä, ja saadaan kokonaiskuva hävikistä. Lautaselta syntyvän hävikin tieto on tärkeää ruokapalveluille, sillä se kertoo, mitä heidän asiakkaansa eli koululaiset pitivät ruoasta. Ruokahävikkitietoa voidaan yhdistää eri oppitunneille, kuten ympäristöoppiin ja kotitaloustunneille. Ruokahävikin seuranta antaa tärkeää tietoa todellisesta syödystä ruoan määrästä, auttaa ruokapalvelusuunnittelussa, annoskokojen määrittelyssä ja valmistusmäärien arvioinnissa sekä ruokalistasuunnittelussa. Ruokahävikin vähentämisen ensimmäinen askel on tietää nykytilanne, jotta saadaan ymmärrys hävikin syntymisestä. Siten voidaan miettiä, miksi hävikkiä syntyy ja kuinka sitä voidaan vähentää. Tärkeää on kuunnella myös oppilaita ja ottaa heidät mukaan suunnitteluun.
Biovaaka on työkalu ruokahävikin vähentämiseen Lempäälässä
Lempäälässä biovaaka on ollut käytössä Sääksjärven koulussa vuoden ajan. ”Biovaaka on parantanut yhteistyötä koulun kansssa, innostanut oppilaita sekä tuonut työkalun ruokahävikin vähentämisen johtamiseen sekä ruokapalvelujen kehittämiseen. Biovaaka on osa isompaa kokonaisuutta ja kestävän elämäntavan koulutusta”, kertoo ruokapalvelujohtaja Liisa Belaid.
Saatua ruokahävikkitietoa käydään läpi henkilökunnan kanssa ”Hävikki”-kahvitauolla. Ruokalan seinällä on oppilaiden suunnittelema Hävikkimonsteri, jossa tuodaan esille, paljonko on syöty ja mikä on hävikkiin menneiden annosten määrä. Oppilaista koostetulle ympäristöraadille annetaan kuukausittain raportti syntyneistä hävikeistä. Ympäristöraati välittää tietoa koululle, jossa tietoa hyödynnetään tunneilla. Oppilaat ovat tehneet hävikistä videoita ja Kahoot-kyselyjä hävikkiteemasta.
Liisa Belaid korostaakin koulun yhteistyön merkitystä, oppilaiden osallistamista ja kuuntelua sekä hävikin pitämistä jatkuvasti esillä. ”Hävikin vähentäminen on pitkäjänteistä työtä. Haluamme tehdä laadukasta ruokaa, joten hävikin vähentämisestä säästetty raha käytetään lautasen laadun parantamiseen. Biovaaka on tiedolla johtamisen työkalu. Raporttien avulla nähdään, mitä syödään ja mitä jää lautaselle sekä linjastoon. Tämä on tärkeää tietoa, jota hyödynnämme tuotekehitystyöryhmässä,” kertoo Liisa Belaid.
Biovaaka Serve näyttää ruokailijalle palautteen poisheitetyn ruokahävikin määrästä.
Biovaaka pitää ruokahävikin mukana arjessa Veikkolan koulussa
Kouluyhteistyön merkitys on suuri myös Kirkkonummen Veikkolan koulussa, jossa biovaaka otettiin käyttöön vuoden 2021 alussa. ”Oppilaat odottivat vaakaa innokkaasti, ja se onkin ollut erittäin pidetty ja hyvä tapa pitää ruokahävikki mukana arjessa joka päivä. Lapsen on tärkeää saada palautetta ymmärretttävällä tavalla, ja biovaaka on ehdottoman hyvä tukemaan oppimista”, kertoo Veikkolan koulun biologian ja maantiedon lehtori Hannele Suikkanen.
Kouluruokailussa kiinnitetään huomiota siisteyteen, hyviin tapoihin ja hävikin vähentämiseen. Koulu on tehnyt yhteisiä tavoitteita lautashävikin vähentämiseksi sekä hyvien käytöstapojen ylläpitämiseksi, jolloin jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Palkinnoksi järjestetään toiveruokapäivä. ”Olemme saaneet vähennettyä ruokahävikkiä”, kertoo ruokapalvelun aluepäällikkö Seija Hulkko.
Kuten Sääksjärven koulu, myös Veikkolan koulu kuuluu Vihreä Lippu -kouluihin. Kestävän kehityksen teema on siten vahvasti läsnä koulun arjessa, ja oppilaiden osallistaminen on myös tärkeässä roolissa. Oppilaat opettavat koulun aloittaneita ja tekevät hävikkiä käsitteleviä materiaaleja sekä videoita. Ruokahävikki on mukana myös oppilaiden kuulutuksissa.
”On tärkeää, että nuoret puhuvat omalla tavallaan asiasta, se lisää ymmärrystä ja vaikuttaa asenteisiin. Ruokahävikistä keskustellaan oppitunneilla, kuten biologian tunnilla”, kertoo Hannele Suikkanen. Hän kehuu myös, kuinka ruokapalvelun ja oppilaiden välillä yhteistyö toimii välittömästi ja oppilaat saavat myös äänensä kuuluviin ruokalistan suunnittelussa.
Yhdessä parempiin tuloksiin
Lempäälästä ja Kirkkonummelta suositellaan muille, että ruokahävikin vähentäminen kannattaa ottaa yhteiseksi asiaksi ja tehdä koulun kanssa yhteinen suunnitelma. Ruokahävikki on moniulotteinen asia, jota voidaan katsoa eri näkökulmista. Jotta ruokahävikki ei jää irralliseksi osaksi, tarvitaan monipuolista näkemystä asiaan. Katsoipa ruokahävikkiä taloudelliselta, ympäristö- tai kasvatusnäkökulmasta, tavoitteena ja määränpäänä on vähentää ruokahävikkiä. Tähän päästään yhteistyöllä.
Ravintoloissa ja ammattikeittiöissä syntyy 61 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä. Se aiheuttaa suuria kuluja ja työtä [...]
Ruokahävikki ravintoloissa ja ammattikeittiöissä on merkittävä kuluerä - sitä syntyy vuosittain 61 miljoonaa [...]
Hävikin seuranta ja vähentäminen ravintola-alalla ovat olennaisia paitsi kustannusten hallintaan myös kestävän kehityksen [...]
